Tarina perinteestä, sitkeydestä ja paikallisesta osaamisesta

Hermanni-ruisleivän juuret ulottuvat 1990-luvun alkuun, aikaan, jolloin Lappeenrannan Lauritsalassa toiminut Leksan leipomo oli paikallinen maamerkki. Leipomon sydämenä työskenteli leipurimestari Erkki Timperi, joka toimi tuotannosta vastaavana työnjohtajana ja todellisena joka paikan höylänä vuosikymmenien ajan.

Vuonna 1991 Leksan leipomossa syntyi jotain uutta ja merkityksellistä. Paikallisen K-kaupan Hermannin kauppias Joutsenosta antoi Erkille vinkin: Olisiko mahdollista tehdä siemenleipää? Tuohon aikaan siemenleivät olivat harvinaisuus, mutta Erkki tarttui haasteeseen. Tuloksena syntyi Hermanni-ruisleipä, limppumainen, hapanjuureen leivottu leipä, jossa yhdistyivät ruis, ohra, pellavansiemen, auringonkukansiemen ja vehnä. Ajatuksena Erkillä oli, että kaikkien raaka-aineiden tulee olla kotimaista tuotantoa.

Leipä onnistui heti ensi yrityksellä. Sen maku, kosteus ja erinomainen säilyvyys tekivät siitä nopeasti yhden myydyimmistä tuotteista, ja se nousi kolmen suosituimman leivän joukkoon. Hermannista tuli käsite, jota asiakkaat kysyvät yhä tänäkin päivänä.

Hermanni muutti Sampoon

Vuonna 2002 Leksan leipomo paloi, mutta Hermannille alkoi uusi elämä. Erkki siirtyi Saimaan ammattiopisto Sampon leipuri-kondiittorikoulutukseen sijaisopettajaksi, ja hän toi kouluun mukanaan Hermanni-leivän alkuperäisen reseptin ja juuren. Siitä lähtien Hermanni on elänyt Sampossa osana opetusta.

Tänä päivänä opiskelijat leipovat Hermannia lehtori Kirsi Näpin johdolla lähes viikoittain. Leipää tehdään monessa muodossa: perinteisenä limppuna, vuokaleipänä, patonkeina, sydämenmuotoisina versioina ja pikkunappeina. Hermannin resepti on vakiinnuttanut paikkansa osana Sampon opetusta ja Etelä-Karjalan ruokaperinnettä.

Hermannin tarina jatkuu

Hermannin juurta vaalitaan huolella. Sitä säilytetään edelleen Sampon pakastimessa ja lisäksi kahden opettajan kotipakastimissa varmuuden vuoksi. Jokainen opiskelijaryhmä saa kuulla tarinan sen alkuperästä. Leivän hyvät ominaisuudet – maku, kosteus ja pitkä säilyvyys – ovat edelleen samoja kuin Erkin leipoessa Leksan leipomolla yli 30 vuotta sitten.

Hermanni-ruisleipä on paljon enemmän kuin leipä. Se on paikallinen perinne, sukupolvien välinen ketju ja kunnianosoitus Etelä-Karjalan leipäperinteelle. Siksi Hermanni elää, nousee ja tuoksuu edelleen lähes joka viikko Sampon leipuriluokassa.

Erkki Timperi

Hermanni-leivän kehittäjä, lappeenrantalainen leipurimestari Erkki Timperi, on leiponut ammatikseen 60 vuotta. Leipurin ammatti oli itsestään selvä valinta. Erkki aloitti marjapiirakoiden leipomisen jo lapsena mummon kanssa. Leipuriksi hän valmistui 1960-luvulla. Työurastaan suurimman osan hän työskenteli työnjohtajana Leksan leipomossa.

Erkki on edelleen aktiivinen. 76-vuotiaana eläkeläisenä hän herää aamuisin kello 4.30 ja pyöräilee kesät talvet joka paikkaan. Autoa hänellä ei ole. Erkki auttaa viikoittain lappeenrantalaisessa Konditoria Kahvila Aleksandrassa, purkaa kuormia, hoitaa kasveja ja tuo hyvää mieltä ympärilleen. Erkki itse sanoo, että hänestä olisi voinut tulla myös puutarhuri, mutta leipominen vei voiton. Erkin elämässä intohimot elävät rinnakkain: kasvien kasvattaminen ja leipominen, molemmat elämän pitkiä perinteitä.